tarina

  • Mistä kaikki alkoi?

    Hämeessä, Lammin Lieson kylässä 60-luvun lopulla naapurin Pentti keitteli karjakeittiössä sahtia. 14-vuotias Pekka Kääriäinen kiinnostui siinä määrin tästä toiminnasta, että hankkiutui Pentille apulaiseksi. Pentti oli oppinut arvokkaan perimätaidon äidiltään. Pekka pääsi sahtioppiin ja sahdin salat piirtyivät vahvasti mieleen. Kipinä sahdin valmistukseen oli syttynyt! Harrastus jatkui ja idea sahdin laajemmasta valmistuksesta jäi hautumaan Pekan mielen sopukoihin vuosiksi, kunnes Lammin Sahdin tarina sai alkunsa.

  • Harvinainen valmistuslupa

    70-luvun lopussa Kääriäinen pääsi Helsingin Kauppakorkeakouluun. Sahti oli jättänyt lähtemättömän jäljen — hän tekikin pro-gradu -tutkielman sahtivierteen valmistuksesta. Askeleet lopputyöstä veivät ratkaisevasti vapaa-ajanviettotavan seuraavalle tasolle: Yrityksen perusta oli syntynyt luonnostaan ja Lammin Sahti Oy sai alkunsa vuonna 1985. Sahdin valmistuslupa myönnettiin keväällä 1987 ja ensimmäiset viralliset sahdit anniskeltiin Lammin Pellavamarkkinoilla 13.6.1987. Alkoholilupaa ei ollut annettu vuosikymmeniin kenellekään.

  • Valmistusluvan saamisesta syntyi pienpanimon eduksi kohu ja Lammin Sahti nostettiin median valokeilaan ympäri Suomea. Tummahkoa, täyteläisen pehmeää ja täysin kotimaista Lammin Sahtia valmistettiin nyt virallisesti kaikkien saataville.
    Valmistusreseptiikka on säilynyt perimätietona sukupolvelta toiselle ja suomalaisen tapakulttuurin mukaisesti sitä on nautittu juhlajuomana, ei niinkään arjessa. “Niin kauan juhlat jatkuu, kun on sahtia” — kuultiin suomalaisen kansan sanovan. Raittiusliikkeessäkään sahtia ei asetettu alkoholijuomien kanssa samalle viivalle, vaan sen katsottiin olevan perinnejuomaa. Sahtia on tehty pitkään juhlajuomaksi, niin häihin kuin hautajaisiinkin.

  • sahdin kulttuuri-perinnearvo

    Ainutlaatuinen historia

    Sahti on alusta alkaen ollut kotimaisista raaka-aineista valmistettu juhlajuoma. Sahti täyttää Suomalainen avainlippu- ja Aito perinteinen tuote -sertifikaatin kriteerit. Harvinaisuudessaan se on säilyttänyt perinteisen valmistusreseptiikan tähän päivään saakka. Suoraan metsästä noudettu kataja on olennainen osa sahdin tuotantoprosessia. Muita raaka-aineita ovat vesi, ohramallas, ruismallas ja leivinhiiva. Juoma-astiana käytettiin ennen katajaista haarikkaa, josta juodessa sahdin makuun syntyi erityinen nyanssi. Sahdin väri vaihtelee keltaisesta mustaan sen valmistusprosessin ja tekijän myötä. Lammilla sahti on tummahkoa. Se on usein rinnastettu tummaan vehnäolueeseen.

  • _

    Kulttuuriperinteemme kertoo aidon sahdin luonteesta. Sahtisauna löytyi omasta pihasta ja juhliin tulivat sahdinkeittäjät naapurista talon raaka-aineita käyttäen. Tästä pyydettiin pieni hinta ja samalla vaalittiin kyläyhteisön yhteyttä. Sahtikulttuuri on jäänyt elämään tiettyihin maakuntiin ja samantapainen kulttuuriperintö on säilynyt muun muassa Saarenmaalla ja Gotlannissa.

  • jacksonin ylistämänä maailmalle

    “Maistuu suomalaisuuden juurilta”

    Olutguru Michael Jackson kiersi 80 -luvun lopulla maailmaa ja kolumnoi isoihin lehtiin oluista. Hän tuli Suomeen sahdin vuoksi, piti sitä aitona – ja kirjoitti Lammilla savusaunan kynttilänvalossa aidosta suomalaisesta perinnejuomasta kynä sauhuten muistiinpanoja. Jackson on julkaissut tuhansia teoksia olutkulttuurista, mutta nosti suomalaisen sahdin täysin omaksi lajikseen. Hän määritteli sen oluiden sukupuuhun omaksi erityiseksi oksakseen. 1990-luvun alussa hän ylistää suomalaista sahtia: ”In sahti you can taste the roots of Finland”, “sahdissa maistuu suomalaisuuden juuret”.

  • Sahdin vieminen maailmalle on ollut osa Lammin Sahdin toimintaa. Sahti on toiminut merkittävänä ovien avaajana. Myös olutbuumin leviäminen USA:sta on ollut dynaaminen voima matkalla. Olutkulttuurin eteenpäin vieminen Suomessa on ollut luonnollinen osa Lammin Sahdin toimintaa jo yli 35 vuoden ajan. Sahtia on viety muun muassa Sveitsiin, Saksaan, Itävaltaan, Ranskaan, Tsekkeihin ja Yhdysvaltoihin. Lammin Sahtia on käyty valmistamassa omalla reseptillä myös Yhdysvalloissa neljässä eri panimoissa. Sahti tunnetaan globaalisti sen ylistetyn maineen ansioista. Aito Lammilainen Sahti on valloittanut maailmaa suomalaisilla perinnejuurillaan ja on kansainvälisesti esillä erilaisissa tapahtumissa, messuilla ja mediassa. Sahti on siis arvossaan ja se halutaan yhä uudelleen ja uudelleen nostaa parrasvaloihin.

  • alkuperäinen prosessi

    Kääriäinen on ollut alusta alkaen varmistamassa
    sahdin valmistusprosessin alkuperäisyyden.

    Näin Pekka Kääriäinen on aloittanut sahdin valmistuksen: Valmistus aloitettiin keittämällä karjakeittiön padassa vettä, joka sitten kaadettiin saaviin katajien päälle “variksi”. Sen jälkeen kaadettiin 20 kg sahtimaltaita ja 1-2 kg ruismaltaita samaan pataan, sekoitettiin kädenlämpöiseen veteen ja annettiin hautua noin puolisen tuntia. Sitten taas vähän lämpimämpää vettä, sekoitus ja uusi tauko. Tätä toistettiin, kunnes yhteensä noin 40-50 litraa vettä oli lisätty pataan. Viimeinen lisäys tehtiin jo kiehuvalla vedellä. Tätä edellä mainittua vaihetta kutsuttiin “imellyttämiseksi”.

  • “Sen jälkeen mäski “keitettiin”; padan alle laitettiin pieniä puita ja lämmitystä jatkettiin samalla mäskiä voimakkaasti “lavanteella” eli melalla sekoittaen. Sahtisaavin pohjalle laitettiin katajaiset “pulikat” ja niiden päälle kerros varitettuja katajia.”

  • Tämän jälkeen mäski mätettiin saaviin, saavin tappi avattiin ja vierrettä juoksutettiin sekä palautettiin “ravan” päälle, kunnes vierre kirkastui. Tätä tummaa, kirkasta vierrettä otettiin talteen jäähdytysastiaan 40-50 litraa. Saaviin lisättiin myös kuumaa vettä ravan päälle, jotta vierrettä saatiin tuo haluttu määrä. Leivinhiivasta tehtiin heräte pieneen määrään jäähdytettyä vierrettä ja hiivaa käytettiin n. 1 g / litra. Vierre jäähdytettiin ja hiiva kaadettiin joukkoon. Käyminen alkoi melko nopeasti huoneenlämpöisessä vierteessä ja kesti 2-3 päivää, jonka jälkeen vierre astioitiin tai tynnyröitiin ja siirrettiin kylmään 1-2 viikoksi. Tuolloin missään vaiheessa valmistusta ei käytetty mittareita, vaan valmistus perustui näppituntumaan. Ihmeen hyvää sahdista yleensä tulikin. Juoma-astiana käytettiin katajaista haarikkaa, jonka ansiosta sahdin makuun syntyi erityinen nyanssi. Nykyään sahtia tarjoillaan pääasiassa laseista.

  • lammin sahti nyt

    Pioneeripanimo jatkaa arvokasta
    kultturiperinnettä

    Ensimmäisenä suomalaisena pienpanimona Lammin Sahti on kansallisperinteen säilyttäjänä ollut alusta alkaen monessa mukana. Alkuaikojen muutaman sadantuhannen markan liikevaihto on kivunnut yli 2 miljoonaan euroon. Kaikkiaan sahtia on kuluneiden 35 vuoden aikana valmistunut myyntiin yhteensä yli miljoona litraa. Sahdin valmistuksen kapasiteetti on kasvanut 50 litrasta tämän päivän yli 1300 litraan. Perheyritys työllistää sesonkiaikoina 15-20 henkilöä. Lammin Sahdin perustaja Pekka Kääriäinen on toiminut olutlähettiläänä, Suomen Sahtiseuran puheenjohtajana sekä tuomarina kansainvälisissä olutkilpailuissa. Lammin Sahti on voittanut useita palkintoja ja viimeksi Suomen Paras Olut –palkinnon 2018.

  • Sahdin ainutlaatuisuus piilee sen harvinaislaatuisessa alkuperäisyydessä. Sahti on säilyttänyt saman valmistusreseptiikan tuhansien vuosien ajan. Ainoastaan valmistusprosessi on saanut vuosien varrella modernin laitteiston käyttöönsä. Lammin Sahti varjelee aitoa reseptiikkaa ja jatkaa työtään kulttuuriperinteen säilyttäjänä.

ENSILUOKKAINEN LAATU ON AIDON LAMMILAISEN sahdin tavaramerkki

“Olemme omistautuneet asiallemme ja pyrimme vaalimaan perinteitä, kuitenkin käyttäen moderneja valmistusmenetelmiä - laadusta tinkimättä.”